• Uusin kaltio
• Lehtiarkisto
• Toimitus
• Tilaa kaltio
• Yhteistyössä
• Kaltio Ry

MISSÄ ON AHMED AHNEEN NAAMARI?

Reijo Valta

Pitkiä ovat Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien E-siiven käytävät. Kuljen kolmessa kerroksessa ohjaavien nuolien opastamana, ihastelen valokuvia ja sarjakuvaoriginaaleja, kurkistan valokopiointinurkkauksen seinille. Katse tarkentuu ja harhailee, mutta ei löydä etsimäänsä. Missä ovat Ville Rannan Muhammed-sarjakuvan originaalit?

Helmikuussa 2006 aikakauslehti Kaltio oli kotimaan pääuutisaihe, ja kansainvälinen lehdistökin seurasi mitä pohjoissuomalaisessa kulttuurilehdessä tapahtuu. Kysehän oli Kaltion verkkosivuillaan julkaisemasta Ville Rannan viisisivuisesta ”Muhammed, pelko ja sananvapaus” -sarjakuvasta. Julkisuutta säikähtänyt Kaltion ry:n hallitus vaati sarjakuvaa poistettavaksi netistä, mihin päätoimittaja Jussi Vilkuna ei suostunut. Hallitus erotti päätoimittajan ja sulki nettisivut. Vastareaktiota pelättiin.

Äänekkäin sananvapautta ja suomalaista medialainsäädäntöä loukkaavan toiminnan vastustaja hallituksen sisällä oli Heikki Tunkkari. Hän kirjautti eriävät mielipiteensä pöytäkirjoihin ja julkisestikin vastusti toimia. Tuolloin Tunkkari toimi Oulun ammattikorkeakoulun Viestinnän osaston yliopettajana, ja hänen työpaikkansa asettui paikkaamaan Ouluun syntynyttä julkisuusvajetta.

Oulun ammattikorkeakoulu julkaisi mediatiedotteen, jonka mukaan Kaltio ei sarjakuvan julkaisemalla rikkonut journalismin etiikkaa. Maaliskuussa 2006 OAMK osti Ville Rannalta ”Muhammed, pelko ja sananvapaus” -sarjakuvan originaalit. Kauppakirjassa sovittiin, että oppilaitos pitää työn julkisesti nähtävillä.

Jouko Heinonen ja Markku Lahti varoittelevat oppikirjassaan Museologian perusteet (2001) museoita (tai muitakaan julkisia laitoksia) ottamasta haltuunsa teoksia tai kokoelmia, joiden saamiseen liittyy erityisehtoja, esimerkiksi jatkuva esilläpito. Ammattikorkeakoulun Viestinnän osastolla kuitenkin harkittiin, että Oulun mediaympäristöön syntynyttä häpeätahraa oli jotenkin paikattava. Korkeakoulun silloinen rehtori Lauri Lantto hyväksyi hankinnan ja perusteli päätöstään sananvapaudella. ”Olemme kyllä kummastelleet Kaltion hallituksen toimintaa tässä asiassa”, kertoi Lantto Kalevassa.

Viestinnän osastolla tarjottiin Rannan sarjakuvaa ja kuohuntaa Kaltion ympärillä opinnäytteen aiheeksi. Opiskelijoiden avulla oli tarkoitus seurata miten Kaltion tapahtumiin reagoidaan. Muhammed-sarjakuvan hankkimistakin perusteltiin osin opetus- ja tutkimuskäytöllä.

Laihoin tuloksin

Syksyllä viisi vuotta myöhemmin poikkesin Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan kirjastoon selvittämään, millaista tutkimusta ja mitä tutkimustuloksia opiskelijat ovat saaneet aikaan.

Tulokset olivat laihoja. Lopputyön tasoisia opinnäytteitä aiheesta ei ollut tehty, eikä henkilökunta ollut Leevi-julkaisurekisterin perusteella aiheesta kirjoittanut. Ainoa OAMK:n kirjastotietokannoista löytyvä aiheeseen liittyvä teksti oli itse kirjoittamani Muhammed, Kaltio ja mediastrategit (2007). Teos oli hankittu Kulttuurialan kirjaston kokoelmiin.

Kieltämättä kiinnostavan ja opinnäytteelle sopivan tutkimusnäkökulman löytäminen Kaltio-kohuun olisi haastavaa. Lähes joukkohysterian valtaan joutuneiden ihmisten toimia on vaikea rationaalisesti tarkastella.

Henkilökunta opasti kysymään tehdystä tutkimuksesta tarkemmin Viestinnän osastolta. ”Siellä on myös se Ville Rannan sarjakuva” muistutettiin kyselijää.

Pitkiä käytäviä

Viestinnän yksikön seinille on ripustettu laaja valo- ja sarjakuvista koostuva taidekokoelma. Rannan Muhammed-sarjakuvan hankinta toimi ilmeisesti innoittajana kokoelman hankkimiselle. Kun OAMK:n tiloja laajennettiin vuosina 2006–2007, korkeakoulussa oivallettiin, että prosenttitaidehankinta voi olla muutakin kuin veistos.

Valokuva- ja sarjakuvakokoelman näytteille asettamista odotettiin pitkään. Teokset olivat varastoituina ja kehystettävänä useita vuosia. Rakentamisen aikaan hankittu kokoelma esiteltiin yleisölle ensimmäisen kerran joulukuussa 2010. Rannan Muhammed-sarjakuva oli hankittu valmiiksi kehystettynä.

Valokuvien fokus on pohjoisessa, arktisessa ja arkirealismissa. Kuvaajina on tuttuja kansatieteilijöitä J. K. Inhasta Samuli Paulaharjuun, pohjoisen dokumentoijia Valto Pernusta Kati Kivikkoon.

Sarjakuvat on ripustettu yhdelle käytävälle toiseen kerrokseen. Tämä kokoelma on valtakunnallinen, edustava otos suomalaisesta sarjakuvasta. Töitä on esillä Katja Tukiaisesta Riitta Uusitaloon ja Kari Korhosesta Matti Hagelbergiin. Yksi Ville Rannankin sarjakuva on esillä, mutta ei etsimäni.

Opastusta seuratessa tuli vastaan myös Galleria O. Sen tarkoituksena on esitellä viestinnän koulutusohjelman opiskelijoiden töitä, mutta käydessäni marraskuun alussa gallerian seinät olivat tyhjät.

Omin toimin en Rannan ”Muhammed, pelko ja sananvapaus” -sarjakuvaa löydä. Käytävien varrella oli tanssin, musiikin ja viestinnän opetustiloja ja opettajien ja hallinnon henkilökunnan työhuoneita. Useimmat ovet olivat kiinni, opintotoimiston ovi oli raollaan, esitin kysymykseni siellä.

”Näihin kysymyksiin voi vastata yksikön johtaja Riitta Tötterström.” ”Kääntykää yksikön johtajan puoleen.” Nopeasti neuvottiin suorin reitti Tötterströmin työhuoneen luo.

Provokaation välttäminen

Heinonen ja Lahti varoittelevat pysyvää esilläpitoa vaativista sopimuksista siksi, että ne sitovat laitoksia, ei sopimuksia tekevää henkilöä. Sopimukset sitovat siis myös niitä, joilla saattaa olla toisenlainen käsitys laitoksen toimintatavoitteista.

Yksikön johtaja Tötterström ei ollut työhuoneessaan. Sähköpostitse hän kertoi, että tutkimusta ”erityisesti sarjakuvaan liittyen ei ole tehty” ja ”Ville Rannan mainittu teos ei ole esillä provokaation välttämiseksi.”

Vahvasti vaikuttaa siltä, että provokaatiota OAMK:ssa on vältetty maaliskuusta 2006. ”Muhammed, pelko ja sananvapaus” -sarjakuva on ollut hankinnan jälkeen esillä ainoastaan Helsingin Tennispalatsissa Kiilan 70-vuotisnäyttelyssä vuodenvaihteessa 2006–2007. Tämän jälkeen ammattikorkeakoulu kieltäytyi antamasta sarjakuvaa Turkuun poliittisen sarjakuvan näyttelyyn.

Kaltio juhlistaa sensuuriteemaisen numeron ilmestymistä myös palauttamalla Ville Rannan ”Muhammed, pelko ja sananvapaus” -sarjakuvan verkkosivuilleen, mistä verkkosivutilan palveluntarjoaja sen poisti helmikuun lopussa 2006 Kaltio ry:n hallituksen pyynnöstä.