Tromssas jagi 1974 lágiduvvui davviriikkalaš etnográfaid deaivvadeapmi, gos ođ­đa Sá­mi Instituhta ossodathoavda, Alf Isak Keskitalo, doalai ovdasága sáme­dutka­muša rollas ja sajádagas. Su sáhkavuorru lei provokatiivvalaš, mii lei dan áigái mihtil­mas. Keskitalo dajai, ahte dutkan mii váikkuhii vehádagaide, lei ovtta­bealá­laččat majoritehta gozáhusas, mii fas lasihii eahpedássedeattu etnihkalaš joavkkuid gaskkas. Keskitalo gohčodii dan eahpesymmetriijan.

Keskitalo mielde majoritehta dahkan dutkamušas ja politihkas lei nana oktavuohta. Majoritehta hálddahusorgánat ja dieđalaš instituhtat dárbbašedje ain eanet áššedovdiid, ekspearttaid, geaid bargun lei dutkat vehádaga ja majoritehta gaskavuođaid ja addit rámmaid virgealbmáide ja olbmuide, geat dahket mearrádusaid. Áššedovdiid dárbbašan diehtu válljejuvvui goittotge soaittáhagas. Sápmelaččaid rolla áššedovdin badjelgehččojuvvui, dasgo sii ledje "easttalaččat" gažaldagain, mat guske sin iežaset.

Majoritehta áššedovdit doibme majoritehta eavttuiguin ja sámeovddasteaddjit, juos deive leat fárus, gárte vuogáiduvvat sin eavttuide. Keskitalo árvvoštalai dan, ahte iešguđege sivaid geažil dutkamušaid bohtosat eai máhccan sámeservodahkii. Keskitalo sáhkavuorru speadjalasttii nuorra dutkisohkabuolvva radikála oainnu, ja dat galggai leat lávki buoret guvlui. Dat vuođđuduvai doaivagii, ahte sápmelaččat oaččošedje gievrrat sajádaga dutkamušas, mii guoská sin iežaset.

Ollašuvaigo Keskitalo niehku dutkamuša "sámáiduvvamis"? Gidden čuovvovaččas fuopmášumi golmma dahkkái. Vuosttažettiin, makkár dutkanárbevieruid ja perspektiivvaid luoddaearuin ja rájáin sámekultuvrra dutkamuš šaddá? Nubbin, makkár dutkamuš válljejumiiguin dán beaivve sámedutkamuš doaibmá? Ja goalmmádin, mo relevánta diehtu ja áššedovdamuš dán áigge šaddá?

Dálá dutkamuša oktavuohta lappologiijai "dahjege árbevirolaš, olggobeale olb­muid dahkan dutkamuššii" lea problemáhtalaš. Ođđa sámedutkamuš meroštallo­juvvo dávjá vuostegeahčin boares lappologiijai, mii goittot dávjá báhcá oalle eahpečielga doaban. Dasa lohkkojuvvojit hui máŋggalágan teavsttat - dieđalaš dutkamušain gitta hui populára teavsttaide. Ieš guottihan dan, ahte tearbma lappologiija ráddjejuvvo guoskat dieđalašlunddot teavsttaide, amaset seamma sárgá ala biddjot ovdamearkka dihte T.I. Itkosa dieđaartihkalat ja girječálli K.M. Walleniusa seammaáigásaš, juobe rasisttalaš govvádusat nuortalaččain.

Lappologaid ulbmilin lei heivehit luonddudiehtagiid vugiid maiddái olmmoš­dutkamušas. Sii oidne sámekultuvrra dutkančuozáhahkan, mas lei oažžumis nu gohčoduvvon objektiivvalaš dahjege "buhtes" diehtu. Dán áigge lea goittotge čájehuvvon, ahte dutkamuš dahkkojuvvui seamma árvvuid máilmmis, gos lei politihkalaš gižžu sámiid boahttevuođas.

Lappologiijai lei mihtilmas olggobeale olbmo perspektiiva: dat lei čatnosis álbmotlaš diehtagiidda, maiguin iežas identitehta huksejuvvui. Lappologat badjánedje iežas áiggi sámedieđu áššedovdin, "ekspeartan", geaidda lei valjit bargu majoritehta hálddahusas. Maŋimuš áiggiid lea analyserejuvvon Qvigstada ja Wiklunda lágan lappologaid ruossalas rolla kolonialisttalaš hálddahusa ja sin iežaset sápmelašberoštumi gaskkas. Ekspearttaid bargun lei goittotge mearridit, mii lei dohkálaš sápmelaččaid guoskevaš diehtu ja mii fas ii.

Vuostereakšuvdna lappologaid oidnui lassánii 1960- ja 1970-loguin, goas sápme­laččaid vuosttas skuvlejuvvon sohkabuolvvat oalle radikálalaččat háste árbevirolaš hállanvugiid. Politihka, diehtojuohkima ja dáidaga bálddas maiddái dutkamuš lei čielgasit argumenterejuvvon maŋimušta jagis 1973, goas sámiid iežas dutkan­ásahus, Sámi instituhta álggahii Norggas Guovdageainnus. Giella­dutkamuša bálddas Sámi Instituhta dutkanprográmmii gulai álggu rájes fitnodateallima, birrasa ja vuoigatvuođaid dutkamuš.

Sámedutkamuša radikála muddui gulai hui krihtihkalaš doaladupmi lappologiija árbevirrui, mii oidnojuvvui dávjá dušše stereotypiijan. Radikála oainnut, mat čatnasedje čavgadit sámepolitihkkii, bukte fárustis váttisvuođaid áiggi mielde. Go oainnut šadde menddo oktageardánin, lei dilli lahka daid lappologiija oainnuid, main háliduvvui beassat errui. Sámekultuvrra vuostegeahčin biddjui olggobeale máilbmi, mii namuhuvvui "oarjeriikkaid kultuvran". Dáthan lei juo stereotypiija, mii lei dárbbašlaš dan muttus, go iežaset oainnut ledje vel huksejuvvomin.
Dan rájes sámekultuvrra dutkamuš lea ohcan linjáidis máŋggaid váikkuhusaid siste. Go sápmelaččat badjánedje dutkamuša subjeaktan dahjege dahkkin, dutkamuš álggii speadjalastit sámeservodaga dáfus mearkkašahtti gažaldagaid. Sámedutkamuš viidánii ođđa guovlluide, dego juridihkkii, historjái ja sosiálaantropologiijai.

Sámekultuvrra dutkamušas leat mu mielas guokte čielga deaddočuoggá. Nubbi dain lea sápmelaččaid kultuvra-iešstivrejupmái laktáseaddji vuoigatvuohta ja dárbu ovddidit iehčanas dutkamuša. Vuolggačuokkisin lea dutkat fáttáid, mat leat dehá­laččat sámeservodahkii. Dálá dutkamuš čuovvu servodaga ovdáneami ja analysere dan kritihkalaččat. Dasa gullá maiddái iešstivrejumi kritiseren: go radikála sámelihkadusa áigge kritiserejedje lagamustá majoritehta váldestruktuvrraid, dál sápmelaččaiguin maiddái leat iežaset politihkalaš ja servodaga váldestruktuvrrat, maid kritihkalaš suokkardallan lea seamma dehálaš.

Nubbi deaddočuokkis lea čielggadit sápmelaččaid sajádaga davviriikkalaš servo­dagas; guorahallat stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođaid. Dehálaš lea maiddái dutkat báikkálaš olbmuid gaskavuođaid, virgealbmáid ja sápmelaččaid dahka­mušaid sihke almmolaš gova, mii sáhttá váikkuhit juobe politihkalaš mearrá­dusaide. Máŋggadieđalaš dutkansuorgi ollá dán áigge juridihkas gillii ja skuvle­jumi dutkamuššii, muhto maiddái historjjádiehtagis turismadutkamuššii.

Dego sáhttá fuomášit, máŋggadieđalašvuohta ja máŋggat perspektiivvat leat dehálaš oassi sámedutkamušas. Daid bokte lea vejolaš čielggadit gažaldagaid, mat sáhtášedje orrut leamen diehttalasat ovtta diehtaga dahje ovtta stáhtage perspektiivvas. Sámedutkamuša osiin dieđasurggiid rájáid rasttildit ovdamearkan vuoigatvuohtahistorjá, boazodutkamuš ja kultuvrrabirrasa dutkamuš. Boazo­dutkamuš, mas geavahuvvojit earrát eará biologiija ja kultuvradiehtagiid vuogit, leat ovdamearka das, mo ovttaskas dieđasurggiid lassin dutkamuš sáhttá rasttildit nannosatge rájáid, nugo luonddudiehtagiid ja olmmošdiehtagiid juogu gaskka.

Iešguđege riikkas – Davviriikkain ja Ruoššas – dahkkon sámedutkamuš buktá lasi veardádalli perspektiivva. Dát lea boahtán ovdan erenomáš bures giela ja skuvlejumi dutkamušas. Juos dutkojuvvo dušše ovtta stáhta skuvlejupmi, gažaldagat sáhttet álkit šaddat diehttelassan ja oktageardánin. Iešguđege stáhta skuvlenvuogádaid dutkan bálddalagaid buktá veardádalli perspektiivva – ja boađusin sáhttet leat ođđa mállet nuppi riikka álbmotlaš skuvlenpolitihkkii.

Seamma ášši vuhtto eamiálbmotdutkamušas (indigenous research), mii lea ovda­mearka sámedutkamuššii mihtilmas álbmogiidgaskasaš perspektiivvas. Dát suorggit ávkkuhit goabbat guoimmiska eandalitge teorehtalaš ja metodologalaš dásis. Historjjálaš vásáhusat, skuvlenvuogádaga váikkuhusat ja iešguđetlágan eatnangeavahanvuogit leat sullalasat sápmelaččain ja eará eamiálbmogiin. Nuppe dáfus Davviriikkaid sápmelaččaid dilli lea maiddái nu earálágan go veardida eará eamiálbmogiidda, ahte teoriijaid ii sáhte "importeret" dakkáražžan.



Sámedutkamuš máŋggaid rájáid alde ja "guovtti ilmmi gaskkas" čuovvu boares sápmelaš strategiija, mas postkoloniála teoriijas geavahuvvo namahus shuttling, suhkkolastin iešguđetlágan perspektiivvaid gaskkas. Muhto instituhtaid ja dieđasurggiid máilmmis ilmmi lonuheapmi buktá mielddis váttisvuođaid. Dat leat dávjá seamma váttisvuođat, mat laktásit máŋggadieđalaš ja servodatlaš dutkamii.

Okta stuorámus váttisvuođain lea eahpádus sámedutkamuša dieđalaš dohkálašvuođas, mii ain duollet dállet boahtá ovdan. Seamma eahpádushan dávjá laktása máŋggadieđalaš dutkamuššii. Go sápmelaččat leat šaddan subjeaktan iežaset dutkamušas, sin eahpidit subjektiivvalažžan. "Sáhttágo iežas kultuvrra dutki leat objektiivvalaš?", gullá sápmelaš dutki dávjá. "Ehpetgo dii leat easttalaččat dutkat iežadet álbmoga?".
Seamma logihka mielde sáhtášii jearrat, sáhttágo fránskalaš dutkat objektiivvalaččat iežas kultuvrra, dahje suopmelaš? Mii lea su objektiivvalašvuođa kritera? Dieđusge dat, leago dutkamuš luohttehahtti ja njuolggadusaid mielde dahkkojuvvon? Čuovvugo dat diehtaga prinsihpaid, mat leat kritihkalašvuohta, objektiivvalašvuohta ja gulahallan?

Eahpádusat sámiid dohkálašvuođa hárrái muitalit das, ahte sámiid návccaide doaibmat dieđalaš árvvuid ja njuolggadusaid mielde ii luhttojuvvo. In sáhte leat dajakeahttá, ahte livččiigo dat boares lappologalaš árbevieru bázahus? Lappologat hálidedje bisuhit alddisteaset válddi mearridit das, mii lea luohttehahtti diehtu ja mii ii. Sápmelaččaide ii sáhttán dán dáhpáhusas luohttit, dasgo sii eai bastán jurddašit ieža.

Stuorámus sivva eahpádusaide orru leamen dat, ahte máŋgga sierra dieđasuorggi dutkamuša lea váttis meroštallat ovtta, stáđismuvvan dieđasuorggi kriteraiguin, dasgo vuolggačuoggát ja metodologiija sáhttet leat hui earáláganat. Gažaldat lea diehtogovaid erohusain - namalassii dat, mii mange dieđasuorggi mielde lea relevánta diehtu ja mo dat skáhppojuvvo. Dávjá dáid erohusain šaddá nággu das, makkár metodat leat geavahuvvon.

Empiralaš dutkangovva ovddasta árbeviroleamos perspektiivva, mii lei mihtilmas maiddái lappologalaš dutkamuššii. Dan mielde dutki ja materiála leat earuheamis nubbi nuppis, ja duođalašvuođas "buhtes" diehtu lea oažžumis objektiivvalaš dutkamuša bokte. Konstruktivisttalaš dutkangova ulbmilin lea dávjá ráhkadit málle, gárggiidahttit ja rievdadit juoidá servodagas. Dan ulbmilin lea heivehit dutkamuša ja dahkat dan oainnusin servodagas. Subjektivisttalaš dahjege hermeneuttalaš dutkamuša guovddáš sárggus lea dat, ahte dutki lea dutkamuša dehálaš gaskaoapmi. Ii jurddašuvvo, ahte materiála govvida njuolgga čuozáhaga, muhto dat lea máŋgga geardái dulkojuvvon ja dan ferte analyseret "gurgadasaid gaskkas".

Iešguđege dutkangova ovddasteaddji jáhkká, ahte dušše sin govva dieđalaš dutkamuša luonddus ja mearkkašumis lea riekta. Danin empiralaš dutki atná guovtti eará diehtovuogi eahpedieđalaš "politihkalaš" dutkanmállen, maid bohtosat mearráduvvet daid anolašvuođa vuođul. Dáid mielas fas empiralaš dutki lea boares positivisttalaš linjá ovddasteaddji, mii ii olláige oainne iežas vuolggačuoggáid duogáža. Eará ášši lea vel dat, go virgealbmát dahje politihkkarat buktigohtet ovdan iežaset oaiviliid dutkamušaid dohkálašvuođas.

Áiddo dán dáfus miellagiddevaš nordadansadji lea vuoigatvuođahistorjjálaš sámedutkamuš. Historjádieđa lea árbevirolaččat ovddastan empiralaš dutkangova, man mielde dutki čohkken fáktat ja daid dulkon lea objektiivvalaš. Juridihkalaš perspektiivvas fas servodagaid gaskasaš váldestruktuvrrat ja daid váikkuhusat ovttaskas olbmuide ja olmmoščearddaide leat guovddážis. Go goalmmát dahkkin lea leamaš beaivválaš politihkka, mas olbmuin leat dovddut guovdilasas, ii sáhte vealtat oktii beaškkehemiid.
Man muddui Keskitalo kritihka fáttát leat rievdan 30 jagis?

Čielggas lea, ahte Keskitalo máinnašan eahpesymmetriija nappo olggobeale ja sápmelaš dutkiid gaskkas lea seilon. Orru leamen, ahte 29 olggobeale dutki vástidit ovtta sápmelaš dutki. Navddán, ahte dát eahpesymmetriija ii jávkka gosage. Jáhkán, ahte vel 30 jagi geahčen lea seamma dilli, man anán hui unohassan. In liikká ane dutkiid meari deháleamos gažaldahkan. Deháleamos lea dat, gosa dutkamuš viggá ja váikkuha.

In oalle láhkai liiko dasa, ahte olggobeale dutkit ja sápmelaččat ain biddjojuvvojit automáhtalaččat vuostálagaid. Go sápmelaš dutkit čielgasit válljejit vehá earálágan fáttáid, majoritehta dahkan dutkamuš bajida daid gažaldagaid, maid ovdamearkka dihte váldoservodat atná miellagiddevažžan ja problemáhtalažžan. Mu mielas lea ruossalas jurddašit, ahte sápmelaš kultuvra galggašii leat dušše sámiide, go seamma áigái majoritehta galggašii áddet sámeáššiid. Namalassii dutkamuš buktá beroštumi ja vásáhusaid, iige nuppi kultuvrra sáhte áddet nu, ahte dušše váldá dieđu vuostá. Dat ii leat doarvái, ahte mii viggat addit vástádusaid – nuppit galget maid áddet, mat ledje gažaldagat.

Lea áibbas nubbi ášši dat, gean diehtu ja gean áššedovdamuš adnojuvvo árvvus, go duođalaš mearrádusat dahkkojuvvojit. Dat lea unohas eandalitge daid dáhpáhusain, main lea gažaldat ruossalasvuođain dahje konflivttain, dahje dalle go sápmelaš ássedovdamuš badjelgehččojuvvo. Dalle go ovddut leat ruossalagaid, bohtet ovdan boares váldegaskavuođat ja doaladumit.

Ruossalasvuođaid nuppi beali, majori­tehta, ovddasteaddjit atnet iežaset vuoigatvuohtan meroštallat, gean diehtu lea relevánta ja gean ii. Nuppi beali, sápmelaččaid, dutkanbohtosat ja oainnut navdojuvvojit subjektiivvalažžan.
Lea čielggas, ahte sámedutkamuša ii galgga atnit buoret dutkamuššan dušše danin, ahte dat lea sápmelaš. Dieđusge dat ferte deavdit diehtaga kriteraid. Dan árvu gávnnahuvvo kritihkalaš ságastallama bokte, nugo buot earáge dutkamuša árvu. Muhto juos ii álgoálggusge sámedutkamuš dovddastuvvo, ahte sámedutkamuš buvttada relevánta dieđu, dalle eai maiddáige sápmelaččaid návccat dikšut iežaset áššiid dovddastuvvo.

Mu mielas lea liikká viehka utopisttalaš doaivut, ahte hálddahusalbmáid doala­dumit rievddašedje; dathan livččii luonddulágaid vuostá. Seamma láhkai jorgut lea doaivut eahpe­symmetriija rievdama, go dathan mearkkašivččii sullii dan, ahte vehádat šattašii stuorát joavkun go majoritehta. Dehálaš lea jearrat, leatgo sápmelaččaid vejolašvuođat váikkuhit dutkamuššii ja dutkamušas buorránan?

Dán dáfus lea dáhpáhuvvan oalle stuorra nuppástus. Mearkkašahtti lávki ovddos lea dieđusge dat, ahte sámit leat ieža badjánan dutkamušaideaset subjeaktan, dahkkin. Sámi Instituhta lassin leat šaddan lágádusat ja institušuvnnat, main sápmelaččain lea vejolaš sihke oahpahusa ja dutkamuša bokte váikkuhit sámekultuvrra dálááigái ja boahttevuhtii. Álbmotlaš láhkaásahus, davviriikkalaš sápmelašhálddahus ja riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid doaibma leat buktán dárbbu skuvlet ođđa áššedovdiid.

Oulu universitehta lea nannen sápmelaš kultuvrra oahpahusa ja dutkamuša eará árktalaš dutkamuša bálddas. Dat lea dehálaš čájehus nuppástusas, mii lea dáhpáhuvvan 30 jagis “majoritehta-vehádat"- gaskavuođain. Go sápmelaččaid kultuvrra-iešstivrejupmi lea nanosmuvvan, lea dehálaš, ahte sápmelaččaid vejolašvuođat skuvlet iehčanas ja kritihkalaš dutkiid buorrána.

Giellagas-instituhta árbevierut dutkat ja oahpahit sámegiela ja sámegillii addet kultuvrradutkamuššiige nana vuođu. Deháleamos lea seailluhit ja nannet oktavuođa sápmelaš servodahkii, dan lágádusaide ja dieđusge ovttaskas olbmuide. Dan bokte lea vejolaš ollašuhttit Alf-Isak Keskitalo doaivaga das, ahte sámiid guoskevaš dutkamuš lea maiddái ávkin sámiide.