Intohimoinen puurtaminen ja äärimmäisyyksiin venyminen on tuottanut tulosta. Tänä syksynä viisi vuotta täyttävä Routa-ryhmä on lunastanut paikkansa Kainuun kulttuurikentässä. Ryhmä haluaa ylpeästi olla omalla panoksellaan luomassa tämän päivän kainuulaista kulttuuri-identiteettiä.

Esittävän taiteen marginaalissa ja Suomi-neidon sydämen laidalla toimiminen vaatii yksistään taloudellisten resurssien kehittelemiseen monin verroin enemmän mielikuvitusta kuin kasvukeskuksissa. Roudan taiteellinen johtaja Kirsi Saastamoinen tietää perin pohjin, millä mallilla tanssin rahoituskuviot ovat valtakunnassamme. Toista kauttaan valtion tanssitaidetoimikunnassa vaikuttava Saastamoinen ei helposta hätkähdä. Rahaa tanssin alalla liikkuu kentän tarpeisiin nähden huomattavan niukasti, ja pohjoiseen saati itään kokonaispotista kilahtaa korkeintaan sytykkeiksi.

Kaikesta huolimatta routalaiset ovat nähneet mahdollisuudet ympärillään. Yhteistyötä Kajaanin kaupunginteatterin kanssa on tehty hyvässä hengessä jo perustamisaskelista asti. Teatteri on antanut Sissilinnan näyttämöä käyttöön ryhmän esitysperiodeiksi ja tanssijat ovat olleet mukana teatterin tuotannoissa. Maakunnallinen kulttuurituottaja, kulttuuriosuuskunta G-voima hallinnoi kaupungin sydämessä Generaattorilla esittävän taiteen tilaa. Nykyään Generaattorilta löytyvät Roudan kotinäyttämön lisäksi myös toimistotilat, joissa taiteellisen johtajan lisäksi työskentelee ryhmän tuottaja Kaisu Anttonen. Lisäksi Roudalla on lämpimät siteet alueensa vahvaan tanssikasvattajaan, Kajaanin Tanssiin.

Routa pureutuu esittävän taiteen rajapintoihin ja levittäytyy projekteillaan laaja-alaisesti kainuulaiseen yhteisöön. Tanssilla on sanottavansa vanhainkodeissa, kaduilla tai puistoissa. Esitystoiminnan lisäksi ryhmän kautta järjestyvät erilaiset yleisötyöprojektit tai vaikkapa säännöllinen tanssiterapiatoiminta.

Yhteisötanssin keinoin

Muuttotappion mustiin alueisiin lukeutuva Kainuu on herättänyt kotiseuduilleen palanneen Saastamoisen ottamaan taiteellaan viimeisimpänä kantaa muuttoliikkeeseen. Tanssiteos -950 käsittelee elämisen ehtoja, aluepolitiikkaa sekä yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Tässä arkitodellisuudessa tanssitaide voi parhaimmillaan herättää ajattelemaan ja antaa toivoa. Kultainen polku kohti taiteen norsunluupyhättöä ei näillä leveyspiireillä juuri iske muuta kuin korkeintaan lisää nauloja arkun kanteen.

Taiteen tekemiselle ja kasvamiselle Kainuu tarjoaa parastaan. Luonnonläheisyys, rauha ja tila ajatella nostavat monesti joukkojen sykkeestä hengittävän tanssitaiteen toiselle tasolle. Kajaanissa ollaan tarttumassa Slow City -ideologiaan, joka hyödyntää ajattelumalleissaan monia taiteen tekemisessä kautta aikojen asetettuja peruskysymyksiä. Tehotyön ja tuottamisen vastapainona tunnustetaan pitkäkestoisten ja syvällisten prosessien tärkeys. Tällainen kasvualusta ja elämänlaatu ovat tietysti omiaan myös tanssitaiteen kannalta. Rauhassa syntyy helpommin pitkäkestoisempia aihioita ja luomisen ketju lujittuu. •

 

 

Kirsi Saastamoisen Utopia – unelmia Roudasta vuonna 2017

 

Routa on avoin nykytanssin tuotantoryhmä. Ennakkoluuloton, kainuulaisesta todellisuudesta ponnistava Routa on juurruttanut 15 toimintavuotensa aikana tanssin kainuulaisten ihmisten arkeen. Kainuu on ensimmäisenä maakuntana ottanut tanssin ja teatteri-ilmaisun peruskoulujen viikottaiseksi oppiaineeksi, musiikin ja kuvataiteiden lisäksi. Kainuun eri työyhteisöt, jotka päivittäin ruokatuntinsa yhteydessä tanssivat viisitoista minuuttia, ovat maailmanlaajuisesti tutkittuja, eläviä esimerkkejä hyvinvointia ja onnellisuutta edistävistä työilmapiireistä. Kainuun vanhus- ja vammaistyössä käytetään päivittäin yksi tunti aikaa tanssille, katsoen tai itse tehden – tanssi on mullistanut vanhainkotien elämän. Vanhusten itsensä esittämä tanssiteos on parhaillaan Amerikan kiertueella, jonka jälkeen Euroopan kiertueen loppuunmyydyt salit odottavat Kainuun Tanssivia Tervaskantoja. •

 

Routa verkossa: www.routacompany.fi