Yhdysvalloissa on vastikään ensimmäisen
kerran kokeellisesti todistettu, että väkivaltapelien pelaamisella
on pelaajien aggressioita lisäävä vaikutus. Erityisen hyviä
oppijoita ovat lapset ja nuoret, mutta aikuisillekin väkivaltapelit
tarjoavat tutkijoiden mukaan tehokkaan oppimisympäristön aggressiiviseen
käyttäytymiseen (HS 5.5.).
Lisääkö korostunut rahakeskeinen "menestyksen"
maailmankuva - rahan päivittäinen ajatteleminen - vastaavasti
ihmisen itsekeskeisyyttä, itsekkyyttä ja omistamisenhalua? Uskoisin
niin. Siksipä vastustan pörssiksi kutsuttua ilmiötä
ja ennen kaikkea sen lietsomaa rahakeskeistä arvoilmapiiriä.
Sitä, että minun tulisi päivittäin miettiä montako
miljoonaa markkaa menetän, kun en ole sijoittanut pörssiin. Vastustan
myös yksioikoistunutta menestyksen käsitettä ja ylikorostunutta
ihmisarvon sitomista rahaan.
Pörssilaitoksen synty liittyi teollistumiseen ja
kaupankäynnin kehittymiseen. Osakeannein kerätyillä pääomilla
on ollut merkitystä pääomavaltaisille yrityksille, erityisesti
teollisuudelle investointien rahoitukseen.
Nykyisin suhteellisesti yhä suurempi osa tuotteista
on kuitenkin aineettomia: informaatioteknologia- ja uusmediatuotteita,
palveluita, kulttuuripalveluita, jotka eivät vaadi raskaita investointeja,
ainoastaan ihmisiä tekemään.
Voisiko pörssijärjestelmä nykymuodossaan
olla elinkaarensa loppuvaiheessa. Eikö uudessa informaation maailmantaloudessa
syntyvä ylijäämä tulisi jakaa ennemminkin osallistumisen
kuin jälkiteollisesti omistamisen kautta. Pörssihän ei jaa
ylijäämää tasaisesti maailman väestölle,
vaan ylijäämä kertyy vain sille muutamalle prosentille maailman
väestöstä, jolla on liikaa jo ennestäänkin.
Pörssijärjestelmä voitaisiin kaataa myös
kansalaisliikkeellä. Listataan internettiin ne yritykset, jotka eivät
ole pörssinoteerattuja, josta ennen ostopäätöstä
voisi tarkistaa onko yhtiö pörssinoteerattu vai ei. Myöhemmin
tuotteisiin tietenkin merkittäisiin onko valmistaja pörssinoteerattu
vai ei.
Markkinatalous, talousjärjestelmä joka salamannopeasti
korjaa itseään ulkopuolisia uhkia kohdatessaan, tekisi korjaavan
toimenpiteen, pörssi menettäisi merkityksensä ja syntyisi
uusia osallistumisen kautta hyvinvointia jakavia toiminta- ja kilpailumalleja.
Kansalaisjärjestöissä ei täysin vielä
olla ymmärretty internetin mahdollisuuksia. Linux ei ole tarjonnut
välitöntä rahallista hyötyä monille sen alkuperäisistä
kehittäjistä (välillistä kylläkin). On mielenkiintoista
seurata sen nykyistä ja tulevaa menestystä, jota rakennetaan
osallistumisella eikä omistamalla.
Väkivaltapelien ja pörssin pelaaminen ei siis
ole hyväksi. Jännitystä saa elämäänsä
lottoamalla, Esson baarin jassosta tai vaikka valoisana kesäyönä
ajamalla liikenneympyrää väärin päin.
J u s s i V
i l k u n a