] P a s i
N y y s s ö n e n
, opettaa elokuva- ja tv -tiedettä Oulun yliopistossa[
Suositun Myyrä-hahmon luoja, tsekkiläinen Zdenêk Miler täyttää ensi helmikuun 21. päivänä 80 vuotta. Miler keskittyy nykyisin Myyrä-kuvakirjojen ja -oheistuotteiden tekoon. Kuitenkin,yli 20 vuoden tauon jälkeen hänen suunnitelmissaan on tehdä vielä yksi animaatio.
Kun kerroin ystävilleni aikovani haastatella tsekkiläistä
animaattioelokuvien tekijää Zdenêk Mileria tuloksena oli
lähinnä ihmetteleviä katseita. Nuori prahalainen autonkuljettajani
ehti istua lähes tunnin animaattorin vieressä ennen kuin pöydälle
tuotiin esimerkkejä Milerin kuuluisimmasta piirroshahmosta, Myyrästä
(Krtek). Silmät pyöreinä hän tiedusteli "Tekö
olette Myyrän tekijä?" ja alkoi oitis pyytämään
häneltä nimikirjoitusta. Myös Suomessa suurin osa alle nelikymppisistä
muistaa neuvokkaan Myyrän pyöreän, mustan ja punanenäisen
hahmon lapsuudestaan joko televisiosta tai lukuisista lastenkirjoista.
1970-luvulla Myyrä liimasi pikkukatsojat varhaisillaksi television
ääreen, nykyään Myyrä elää renessanssia
naperoiden parissa markettien halpavideoiden myötä. Tsekeissä
Myyrä digitalisoituu jo DVD:lle.
Zdenêk Miler sanoo päätyneensä animaatioelokuvantekijäksi
osittain sattumalta, natsien ansiosta. Miler osallistui nuorena opiskelijana
yhteen miehitetyn Tsekkoslovakkian tunnetuimmista välikohtauksista,
poliisin luoteihin kuolleen opiskelijan Jan Opletalin hautajaisista alkaneisiin
rajuihin mielenosoituksiin. Niiden seurauksena saksalaiset sotilaat vyöryivät
marraskuun 17. päivän yönä 1939 Prahan opiskelija-asuntoloihin
ja pidättivät satunnaisesti satoja opiskelijoita. Päivää
on sittemmin vietetty kansainvälisenä opiskelijoiden päivänä.
Miler itse ei joutunut keskitysleirille, mutta korkeimmat opinahjot Prahassa
suljettiin ja kuvataitelijan urasta haavellut Miler päätyi Zliniin
animaatiostudioon animaattoriksi. Sodan jälkeen palattuaan Prahaan
Miler haaveili edelleen maalaamisesta, mutta taloudelliset paineet ohjasivat
hänet kuuluisan animaatioryhmän Trikkiveljeksien (BratÍi
v triku) jäseneksi. Tsekkianimaatiolegendan JiÍi Trinkan ohjauksessa
Miler paneutui animaatiohahmojen kehittelyyn ja ensimmäinen oma animaatio
Miljonääri joka varasti auringon (1948) voitti ensimmäisenä
tsekkielokuvana palkinnon kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla
Venetsiassa.
Myyrä-hahmon syntymisestä Miler kertoo viehättävän
tarinan. Hänelle annettiin aihe jossa kuvattiin kankaan syntymistä
teollisen tuotannon kautta. "En pitänyt ideasta, se oli liian vaikea
lapsille, koneet eivät herätä lasten kiinnostusta." Disneyn
animaatioiden innoittamana Miler oli kiinnostunut eläinhahmojen käyttämisestä.
Sopiva hahmo kuitenkin löytyi vasta kun Miler oli kävelyllä
metsässä pohtimassa aihetta ja kompastui myyrän koloon.
Ensimmäisessä Myyrässä - Kuinka myyrä sai housut
(1957) - neuvokaalle myyrälle tekevät housut koneiden sijaan
hänen pienet eläinystävänsä. Ensimmäisen
myyrä-animaation tekemiseen kului aikaa kaksi vuotta, "mutta se oli
sen arvoista", toteaa Miler. Myyrästä tuli välitön
hitti ja sen jatkumisen takasi länsi-saksalaisen tv-yhtiön 10
Myyrä-animaa-tion tilaus. Kaiken kaikkiaan Myyrä-animaatioita
syntyi 50 kappaletta. Niissä Myyrä yleensä kohtaa - lapsen
tavoin - outoja esineitä ja tilanteita, joista se selviää
ja oppii hyödyntämään neuvokkuutensa avulla. Sateenvarjo,
transistoriradio, puhelin, luontoa tuhoava raivaustraktori ovat tyypillisiä
Myyrä-maailman kummajaisia. Myyrän tunnuspiirteinen hyväntahtoisuus
on kaikenkattavaa, edes Myyrän löytämän joulukuusen
kiiltäviä koristeita varastava varis ei saa häntä hiiltymään.
Yhteistyö saksalaisten kanssa takasi Milerille paitsi taloudellisen
turvan myös etuoikeutetun aseman kommunistisen Tsekkoslovakkian elokuvapiireissä.
Runsaasti länsivaluuttaa maahan tuovien Myyrä-elokuvien tekijää
ei painostettu poliittisesti, vaan Milerillä oli vapaat kädet
toisin kuin useimmilla hänen kollegoillaan. "Minulla ei ollut ongelmia,
lastenelokuvat olivat muutoinkin tabu kommunisteille. Ainoan kerran pelkäsin
Myyrä maalarina -jakson (1972) yhteydessä. Siinä Myyrä
kompastuu maalipurkkiin ja tahrautuu punaiseksi". Osa elokuvantekijöistä
suuntautui lastenelokuvan pariin tietoisesti. Niiden parissa heillä
oli huomattavasti vapaammat kädet kuin aikuisille suunnatuissa näytelmäelokuvissa.
"Animaatioiden kohdalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa,
sillä animaatioiden tekeminen on tekniikkalaji, jota ei opita hetkessä,
siihen vaaditaan lahjoja ja vuosien harjaantumista".
Kysymykseen siitä kuinka on mahdollista, että Myyrä-hahmo
oli niin rakastettu rautaesiripun molemmilla puolilla ja myös nykylasten
keskuudessa löytyy Milerin mukaan parhain vastaus katsojilta itseltään.
Hänen aikomuksenaan oli ainoastaan tarjota lapsille positiivisia tunteita,
joita he eivät mahdollisesti saaneet vanhemmiltaan tai televisiosta.
Tästä syystä hän ei ole pitänyt Disneyn animaatioista
pitkään aikaan, "Disneyn kuoleman jälkeen niistä tuli
liian brutaaleja, väkivaltaisia". Milerin mieltä kaivertaa myös
Disneyn hallitseva asema lastenanimaation alueella, hänen lupaava
Myyrä-markkinointinsa USA:ssa kompastui Disneyn valtavilla resursseilla
pyörivään mainontaan.
Jotain Miler on kuitenkin oppinut amerikkalaisilta, Myyrä -oheistuotteita
löytyy nykyään joka lähtöön, palapeleistä
nukkeihin ja seinäkalentereihin. Ja uutta on tulossa. Miler esittelee
ylpeänä uusinta keksintöään, Myyrä-pyyhkeitä.
Haaveena on vielä tehdä kokonainen Myyrä-liinavaatesarja,
"lapset voivat silloin nukkua kokonaisella Myyrä-pellolla Myyrän
ja hänen ystäviensä seurassa". Eläkepäivillään
Miler toivoo tekevänsä vielä yhden animaatioelokuvan, mutta
muutoin hän keskittää voimansa Myyrä-kuvakirjoihin
jotka elättävät lähes kokonaan suurehkon tsekkiläisen
Albatros-kustantamon.
Myyrä-animaatiot valmistuivat Tsekkoslovakkiassa aikana, jolloin
kommunistisen hallinnon ote kansalaisista oli tiukimmillaan. Myyrä
vaikuttaa ideologioiden taistelusta autuaan tietämättömältä
vielä tänäkin päivänä ja poliittisten merkitysten
kaivaminen suorastaan pyhäinhäväistykseltä. Perusteemoiltaan
Myyrä vaikuttaa kuitenkin ajavan varsin hyvin kommunistisen yhteiskuntajärjestyksen
arvostetuimpia hyveitä. Myyrä-maailmassa vallitsee rauha ja solidaarisuus
kaikkien elävien olentojen, jopa kasvien kesken. Epäjärjestystä
aiheuttavat tekijät on poistettavissa tai saatettavissa hyödyllisiksi
Myyrän kekseliäisyyden ja rationaliteetin avulla. Jos maailma
ei ole paras mahdollinen, se on tehtävissä sellaiseksi, oli Myyrän
ja itäblokin viesti länteen. Samankaltainen rauhanomainen utopianismi
henkii myös toisesta kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän
lahjasta maailman lapsille, DDR:ssa vuonna 1959 syntyneestä Nukkumatista.
Molemmat kuuluvat edelleen TV 2:n Pikku Kakkosen ohjelmistoon, onneksi.
ï
