]   P  a  s  i     N  y  y  s  s  ö  n  e  n   ,  opettaa elokuva- ja tv -tiedettä  Oulun yliopistossa[
 

Suositun Myyrä-hahmon luoja, tsekkiläinen Zdenêk Miler täyttää ensi helmikuun 21. päivänä 80 vuotta. Miler keskittyy nykyisin Myyrä-kuvakirjojen ja -oheistuotteiden tekoon. Kuitenkin,yli 20 vuoden tauon jälkeen hänen suunnitelmissaan on tehdä vielä yksi animaatio.



Kun kerroin ystävilleni aikovani haastatella tsekkiläistä animaattioelokuvien tekijää Zdenêk Mileria tuloksena oli lähinnä ihmetteleviä katseita. Nuori prahalainen autonkuljettajani ehti istua lähes tunnin animaattorin vieressä ennen kuin pöydälle tuotiin esimerkkejä Milerin kuuluisimmasta piirroshahmosta, Myyrästä (Krtek). Silmät pyöreinä hän tiedusteli "Tekö olette Myyrän tekijä?" ja alkoi oitis pyytämään häneltä nimikirjoitusta. Myös Suomessa suurin osa alle nelikymppisistä muistaa neuvokkaan Myyrän pyöreän, mustan ja punanenäisen hahmon lapsuudestaan joko televisiosta tai lukuisista lastenkirjoista. 1970-luvulla Myyrä liimasi pikkukatsojat varhaisillaksi television ääreen, nykyään Myyrä elää renessanssia naperoiden parissa markettien halpavideoiden myötä. Tsekeissä Myyrä digitalisoituu jo DVD:lle.
Zdenêk Miler sanoo päätyneensä animaatioelokuvantekijäksi osittain sattumalta, natsien ansiosta. Miler osallistui nuorena opiskelijana yhteen miehitetyn Tsekkoslovakkian tunnetuimmista välikohtauksista, poliisin luoteihin kuolleen opiskelijan Jan Opletalin hautajaisista alkaneisiin rajuihin mielenosoituksiin. Niiden seurauksena saksalaiset sotilaat vyöryivät marraskuun 17. päivän yönä 1939 Prahan opiskelija-asuntoloihin ja pidättivät satunnaisesti satoja opiskelijoita. Päivää on sittemmin vietetty kansainvälisenä opiskelijoiden päivänä. Miler itse ei joutunut keskitysleirille, mutta korkeimmat opinahjot Prahassa suljettiin ja kuvataitelijan urasta haavellut Miler päätyi Zliniin animaatiostudioon animaattoriksi. Sodan jälkeen palattuaan Prahaan Miler haaveili edelleen maalaamisesta, mutta taloudelliset paineet ohjasivat hänet kuuluisan animaatioryhmän Trikkiveljeksien (BratÍi v triku) jäseneksi. Tsekkianimaatiolegendan JiÍi Trinkan ohjauksessa Miler paneutui animaatiohahmojen kehittelyyn ja ensimmäinen oma animaatio Miljonääri joka varasti auringon (1948) voitti ensimmäisenä tsekkielokuvana palkinnon kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Venetsiassa.
Myyrä-hahmon syntymisestä Miler kertoo viehättävän tarinan. Hänelle annettiin aihe jossa kuvattiin kankaan syntymistä teollisen tuotannon kautta. "En pitänyt ideasta, se oli liian vaikea lapsille, koneet eivät herätä lasten kiinnostusta." Disneyn animaatioiden innoittamana Miler oli kiinnostunut eläinhahmojen käyttämisestä. Sopiva hahmo kuitenkin löytyi vasta kun Miler oli kävelyllä metsässä pohtimassa aihetta ja kompastui myyrän koloon. Ensimmäisessä Myyrässä - Kuinka myyrä sai housut (1957) - neuvokaalle myyrälle tekevät housut koneiden sijaan hänen pienet eläinystävänsä. Ensimmäisen myyrä-animaation tekemiseen kului aikaa kaksi vuotta, "mutta se oli sen arvoista", toteaa Miler. Myyrästä tuli välitön hitti ja sen jatkumisen takasi länsi-saksalaisen tv-yhtiön 10 Myyrä-animaa-tion tilaus. Kaiken kaikkiaan Myyrä-animaatioita syntyi 50 kappaletta. Niissä Myyrä yleensä kohtaa - lapsen tavoin - outoja esineitä ja tilanteita, joista se selviää ja oppii hyödyntämään neuvokkuutensa avulla. Sateenvarjo, transistoriradio, puhelin, luontoa tuhoava raivaustraktori ovat tyypillisiä Myyrä-maailman kummajaisia. Myyrän tunnuspiirteinen hyväntahtoisuus on kaikenkattavaa, edes Myyrän löytämän joulukuusen kiiltäviä koristeita varastava varis ei saa häntä hiiltymään.
Yhteistyö saksalaisten kanssa takasi Milerille paitsi taloudellisen turvan myös etuoikeutetun aseman kommunistisen Tsekkoslovakkian elokuvapiireissä. Runsaasti länsivaluuttaa maahan tuovien Myyrä-elokuvien tekijää ei painostettu poliittisesti, vaan Milerillä oli vapaat kädet toisin kuin useimmilla hänen kollegoillaan. "Minulla ei ollut ongelmia, lastenelokuvat olivat muutoinkin tabu kommunisteille. Ainoan kerran pelkäsin Myyrä maalarina -jakson (1972) yhteydessä. Siinä Myyrä kompastuu maalipurkkiin ja tahrautuu punaiseksi". Osa elokuvantekijöistä suuntautui lastenelokuvan pariin tietoisesti. Niiden parissa heillä oli huomattavasti vapaammat kädet kuin aikuisille suunnatuissa näytelmäelokuvissa. "Animaatioiden kohdalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä animaatioiden tekeminen on tekniikkalaji, jota ei opita hetkessä, siihen vaaditaan lahjoja ja vuosien harjaantumista".
Kysymykseen siitä kuinka on mahdollista, että Myyrä-hahmo oli niin rakastettu rautaesiripun molemmilla puolilla ja myös nykylasten keskuudessa löytyy Milerin mukaan parhain vastaus katsojilta itseltään. Hänen aikomuksenaan oli ainoastaan tarjota lapsille positiivisia tunteita, joita he eivät mahdollisesti saaneet vanhemmiltaan tai televisiosta. Tästä syystä hän ei ole pitänyt Disneyn animaatioista pitkään aikaan, "Disneyn kuoleman jälkeen niistä tuli liian brutaaleja, väkivaltaisia". Milerin mieltä kaivertaa myös Disneyn hallitseva asema lastenanimaation alueella, hänen lupaava Myyrä-markkinointinsa USA:ssa kompastui Disneyn valtavilla resursseilla pyörivään mainontaan.
Jotain Miler on kuitenkin oppinut amerikkalaisilta, Myyrä -oheistuotteita löytyy nykyään joka lähtöön, palapeleistä nukkeihin ja seinäkalentereihin. Ja uutta on tulossa. Miler esittelee ylpeänä uusinta keksintöään, Myyrä-pyyhkeitä. Haaveena on vielä tehdä kokonainen Myyrä-liinavaatesarja, "lapset voivat silloin nukkua kokonaisella Myyrä-pellolla Myyrän ja hänen ystäviensä seurassa". Eläkepäivillään Miler toivoo tekevänsä vielä yhden animaatioelokuvan, mutta muutoin hän keskittää voimansa Myyrä-kuvakirjoihin jotka elättävät lähes kokonaan suurehkon tsekkiläisen Albatros-kustantamon.
Myyrä-animaatiot valmistuivat Tsekkoslovakkiassa aikana, jolloin kommunistisen hallinnon ote kansalaisista oli tiukimmillaan. Myyrä vaikuttaa ideologioiden taistelusta autuaan tietämättömältä vielä tänäkin päivänä ja poliittisten merkitysten kaivaminen suorastaan pyhäinhäväistykseltä. Perusteemoiltaan Myyrä vaikuttaa kuitenkin ajavan varsin hyvin kommunistisen yhteiskuntajärjestyksen arvostetuimpia hyveitä. Myyrä-maailmassa vallitsee rauha ja solidaarisuus kaikkien elävien olentojen, jopa kasvien kesken. Epäjärjestystä aiheuttavat tekijät on poistettavissa tai saatettavissa hyödyllisiksi Myyrän kekseliäisyyden ja rationaliteetin avulla. Jos maailma ei ole paras mahdollinen, se on tehtävissä sellaiseksi, oli Myyrän ja itäblokin viesti länteen. Samankaltainen rauhanomainen utopianismi henkii myös toisesta kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän lahjasta maailman lapsille, DDR:ssa vuonna 1959 syntyneestä Nukkumatista. Molemmat kuuluvat edelleen TV 2:n Pikku Kakkosen ohjelmistoon, onneksi. ï
 
 

Tänä vuonna Karlsbadissa
Elokuva on taidemuotona edelleen arvossaan Tsekinmaalla. Taloudellista perustaa ja ammattitaitoa tuovat Prahassa ja Barrandovin studioilla kuvattavat ulkomaiset suurtuotannot. Tänä kesänä Prahassa kuvataan kahdeksan isoa kansainvälistä elokuvaa, enemmänkin olisi ollut tulijoita, mutta resurssit eivät riitä enempään. Useimmiten kaupungista haetaan luonnollisesti historiallista autenttisuutta mm. 1700-luvun Pariisissa tapahtuviin elokuviin. Oman lisänsä tuovat isolla rahalla tehdyt mainoselokuvat.
 Tsekkien jo instituutioksi muodostuneena ylpeyden aiheena ovat 120 kilometriä Prahasta länteen sijaitsevan Karlovy Varyn, saksalaisitttain Karlsbadin, elokuvafestivaalit, jotka kansainvälisessä festivaaliluokituksessa sijoittuvat samalle tasolle Berliinin, Cannesin ja Venetsian kanssa. Rautaesiripun kaaduttua vuorovuosin Moskovan kanssa järjestetty tapahtuma oli pitkään alamaissa, mutta viime vuosina se on kasvanut huimaavaa vauhtia. Erityisesti uusien fiktio- ja dokumenttielokuvien arvostetut kilpailusarjat ovat pitäneet tästä huolen.
 Tänä vuonna Abbas Kiarostamin johtama jury jakoi pääpalkinnot Brasiliaan (Andrucha Waddington Minä sinä he (Eu tu eles)) ja Puolaan Iso eläin (Duie zwierze)). Iso eläin on Kieslowskin elokuvista tutun näyttelijän Jerzy Stuhrin ohjaustyö ja elokuva perustuu  Kieslowskin varhaiseen käsikirjoitukseen. Elokuvassa iso eläin on sirkuksesta pieneen puolalaiskaupunkiin unohtuva kameli joka saattaa kaupungin pikkuporvarillisen elämän sekaisin. Dokumenttikilpailun pääpalkinnot puolestaan menivät Ruotsiin Karin Wegsjön Del av den värld som tillhör dig ja Lars-Lennart Forsbergin Min mamma hade fjorton barn -elokuville.
Suomalaisen elokuvan tämän vuotinen kestohitti kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla on ollut Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion Seitsemän laulua tundralta. Karlovy Varyssa nenetsien historiasta lyhyiden tarinoiden muodossa kertova elokuva oli sijoitettu itäeurooppalaisten elokuvien sarjaan, joka on ehkä länsimaisen katsojan kannalta festivaalin mielenkiintoisinta antia. Uutta venäläistä, puolalaista ja keskiaasialaista elokuvaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta nähdä missään muualla.
PN

Kaltion etusivulle