Kaltio nro 3 / 2002


 
-Poliitikkojen rauhoitusaika on päättynyt.
Menestyvä tsekkiohjaaja vaatii moraalia politiikkaan


Eero Balk

Ohjaaja Jan Sverak piipahti Suomessakin esittelemässä uusinta elokuvaansa Dark Blue Worldia (suom. Pilviin piirretty), jota olikin ehditty odottaa jo viisi vuotta Oscar-menestyksen Koljan (1996) jälkeen.

Pilviin piirretyssä Sverak palaa sota-aikoihin ja kertoo kahden tsekkiläisen lentäjän tarinan toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen kotimaan tyrmissä. Vastaavanlaisia tarinoita oli kerrottavana sadoilla ja tuhansilla sotilailla. Kun Tsekkoslovakia 15.3.1939 antautui ehdoitta ja ilman vastarintaa natsi-Saksalle, vietiin isänmaansa puolustamiselle omistautuneilta sotilailta kunnia. Moni päätti paeta salaa maasta ja liittyä liittoutuneiden armeijaan. Eniten tsekkejä, slovakkeja ja juutalaisia taisteli Ison-Britannian ja Neuvostoliiton armeijoissa. Itäisen armeijan komentajasta Ludvík Svobodasta tuli myöhemmin maansa presidentti.
Uuden filmin sankarit yrittävät ottaa elämänsä omiin käsiinsä, mutta jäävät historian jalkoihin. Kotimaiselle yleisölle Pilviin piirretty esittää hankaliakin kysymyksiä: Miksi emme puolustautuneet? Miksi kohtelimme harvoja sankareitamme kaltoin?
- Meidän isiemme sukupolven pitäisi tunnustaa, että he edistivät vääryyttä, koska eivät uskaltaneet panna vastaan. Silloin uusi polvi voisi heittää tuon alemmuudentunnon harteiltaan. Sillä alemmuudentunnosta on kyse.
Svûrák kannattaa rehellisyyttä:
- Kansamme on aina ollut vieraan vallan alla. Meillä ei ole ollut tilaisuutta kypsyä. Siksi olemme mestareita jossittelemaan: Jos amerikkalaiset eivät olisi 1945 pysähtyneet Plzeniin ja venäläiset eivät olisi saaneet yliotetta, niin kaikki olisi toisin. Jos suurvallat eivät olisi luovuttaneet meitä saksalaisille 1938...
- Kuvittelemme, että jossain muualla on rinnakkainen todellisuus, jossa kansamme kukoistaa, kun historiassa ei ole tapahtunut näitä asioita. Ja samalla torjumme vastuumme. Me itsehän emme puolustautuneet saksalaisia vastaan. Me itsehän emme ajaneet kommunisteja pois. Me hyväksyimme kaiken ja painoimme päämme. Osavastuun tunnustaminen on tärkeää kansakunnan kasvulle. On otettava vastuu omasta kohtalosta.

Taiteilijat "Tsekki-Berlusconia" vastaan
Svûrák kantaa vastuunsa hyvin: hän on muun muassa perustanut rahaston lentäjäveteraaneille ja puhuu julkisuudessa sananvapauden puolesta. Mutta mistä Tsekissä oikein kiikastaa? Siellähän poliittiset vallanpitäjät eivät lakkauta tai valtaa lehtiä kuten Venäjällä - sanomalehdistö onkin jo pääosin saksalaisten hallussa. Eikä hallitusta vastustavien toimittajien tarvitse siellä pelätä kuolevansa hämärissä olosuhteissa kuten Ukrainassa. Eikä yhteiskunnassa yleensäkään näy mitään totalitarismiin viittaavia piirteitä, toisin kuin vaikka Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Puolitoista vuotta sitten älymystö ja osa kansasta lähti kaduille, kun poliitikot nimittivät valtion televisiolle sopiviksi katsomansa johtajat. Mutta niinhän tehdään Suomessakin.
Suurin uhka sananvapaudelle Tsekissä on monien mielestä poliitikkojen ja vaikutusvaltaisten tiedotusvälineiden veljeily. Sitä tapahtuu paljon paikallistasolla, mutta Sverakin ja muiden arvostelu kohdistuu etenkin yksityiseen televisio Novaan, jota kaksi kolmasosaa kansasta seuraa, ja sen vallanhimoiseen johtajaan Vladimír Zeleznyhin. Hän kaappasi television muutama vuosi sitten sen amerikkalaisilta omistajilta ja on tällä hetkellä syytettynä usealla taholla. Myös Tsekin valtio on tuomittu investointisuojan rikkomisesta kaappauksen yhteydessä. Novasta tuli kertaheitolla oikeistolaisen ODS:n äänitorvi oudoissa oloissa: Aiemmin ODS:ää arvostellut Nova esitti uutisen, että ODS:n puheenjohtajalla, silloisella pääministeri Václav Klausilla olisi huvila Sveitsissä. Klaus haastoi television oikeuteen, mutta Zelezny ja Klaus sopivat asian.
Kun pääjohtaja Zelezny viimeksi vapautui pidätyksestä, parlamentin nykyinen puhemies Klaus järjesti hänen kanssaan tapaamisen. Se oli viimeinen pisara älymystölle. 66 julkista vaikuttajaa kirjailija Ludvík Vaculíkin johdolla laati avoimen kirjeen, jossa ihmetellään tasavallan kolmannen miehen julkista veljeilyä vakavista rikoksista syytetyn ja tuomitun liikemiehen kanssa. Klaus puolestaan varoittelee "kriminalisoimasta yrittäjiä".
- Nova on paisunut semmoiseksi moolokiksi, että sitä ei noin vain nitistetäkään. Zeleznystä on tullut tsekkiläinen Berlusconi. Hän on mustekalan lailla kietonut vallanpitäjät lonkeroihinsa, että häntä on vaikea likvidoida. Silloin menisivät vallanpitäjätkin, ja siksi he tukevat toisiaan, sanoo Sverak.

Kesyttääkö EU poliitikot?
Erilaisia politiikan puhdistamista vaativia liikkeitä on syntynyt - ja kuollut - parina viime vuonna useita. Mikä tekee tilanteen nyt niin otolliseksi protesteille?
- Poliitikkojen rauhoitusaika näyttää päättyneen. Annoimme heille tilaisuuden rakentaa kapitalismia ja luoda lainsäädäntöä. Emme sekaantuneet asioihin. Mutta taiteilijat ovat aina kuin lakmuspaperi, he tuntevat yhteiskunnan vääryydet ja epäkohdat ensimmäisinä ja reagoivat niihin. Taiteilijoilla on sosiaalista herkkyyttä ja empatiaa, ja siksi he ovat niin lähellä vasemmistoa.
- Taiteilijat kohottivat äänensä nyt, koska vallanpitäjät ovat valmiita liittoutumaan rikollisten ainesten kanssa säilyttääkseen valtansa.
Juuri tämä ärsyttää Klausia intellektuelleissa: hänen mielestään he nostavat itsensä kansan yläpuolelle ja leikkivät messiasta.
- Taiteilijat tekevät vain velvollisuutensa. He altistavat itsensä työssään ja ovat herkempiä. Heidän vain on vain pakko sanoa, mitä ajattelevat. Myös tavalliset ihmiset ovat samaa mieltä, mutta he eivät ole julkkiksia eikä heidän mielipiteensä kiinnosta ketään, joten taiteilijoilla on kaksinkertainen velvollisuus puhua, koska tiedotusvälineet kuuntelevat heitä.
Se nähtiin puolitoista vuotta sitten Tsekin television kriisin aikana, kun kymmenettuhannet ihmiset noudattivat älymystön kutsua ja tulivat eri puolilla maata kaduille vastustamaan television valjastamista kahden suuren äänitorveksi. Klausin mielestä takana oli nimenomaan oikeisto-opposition manipulaatio ja tarkoituksena siirtää valta demokraattisesti valituilta poliitikoilta hallitsemattomalle rahvaalle.
Uusimman vetoomuksen allekirjoittajia Klaus luonnehti tuon tv-kriisin manipulaattoreiksi ja demokratian vaarantajiksi. Hän suostui tulemaan Vaculíkin kanssa radion keskusteluohjelmaan, mutta käytti terävää kieltään lähinnä kumppaninsa nolaamiseen. Mielipiteiden vaihdosta ei ollut puhettakaan.
Arroganssi onkin silmiinpistävää Tsekin politiikassa. Sitä viljelevät sanoissa ja teoissa niin sosiaalidemokraattinen pääministeri Milos Zeman kuin hänen vähemmistöhallitustaan tukevan ODS:n puheenjohtaja Klaus.
- Arroganssi häviää, kun liitytään EU:hun. Siksi Klaus pelkää, että meistä tulee eurooppalainen maa. Silloin hän menettäisi tämän kuningaskunnan, jossa hän on itse asiassa yksinvaltias. Nyt hän voi aina vaientaa meidät.
Klausin puolue hyväksyi viime keväänä "eurorealistisen" julkilausuman, joka on kuitenkin lähinnä euroskeptinen, linjalla "kyllä, mutta...". Klaus kannattaa hallitustenvälistä EU:ta, hänen perinteiset äänestäjänsä taas ovat varauksettomammin EU:n takana, samoin kuin sosiaalidemokraatit. Hiljattain katukuvaan ilmestyneissä kesäkuun parlamenttivaalien mainoksissa lukee: ODS valitsee EU:n. Onko kyseessä taas samanlainen hämäys kuin viime vaalien "sosialistien vastaisessa mobilisaatiossa", kun Klaus heti vaalien jälkeen liittoutuikin sosialistien kanssa ja rupesi jakamaan yhteiskuntaa kahden suuren läänityksiin?
- Sananvapaudesta on kaiken kaikkiaan kyse, kiteyttää Sverak.
 
 
 
 


Klikkaa - tuloste jussi.vilkuna@kaltio.fi Kaltion etusivulle
Tulosta artikkeli Palautetta kirjoituksesta Kaltion pääsivulle